Monday, April 28, 2014

Silkkipaino 2/3

Tässä osassa silkkipaino-tutoa käsitellään seulan valmistuksen työvaiheita. Tärkeää olisi lukea ohjeet muutamaan otteeseen tarkkaan ennen kuin rupeaa itse kokeilemaan, sillä joissakin kohtaa työvaiheita on syytä olla ripeä. Olkaa tarkkaavaisia, ja jos jotakin kohtaa olen selittänyt mielestänne huonosti tai tarvitsette lisätietoa, niin alle kommenttia vaan!

Valotusemulsion levityksessä käytetyt kuvat ovat Dalinin piirtämiä, sillä pimeässä tilassa on hankala ottaa kuvia. Nauttikaa niistä!

1. Kuvion teko


Ensimmäiseksi voitaisiin perehtyä kuvion tuottamiseen eri tavoilla. Olen itse tehnyt sekä kartongista leikkaamalla, mustetulosteen kuin pigmenttitussin kanssa kuvia ja kaikissa on tietyt hyvät ja huonot puolensa. Tärkeintä tässä vaiheessa olisi saada kuvio tehtyä siten, että painettavaksi haluttava kuvio olisi valon alle nostaessa valoaläpäisemätön.

Kartonki on siitä hyvä, että se peittää mainiosti ne kohdat seulalla, jotka halutaan jättää auki. Kartongista leikkaamalla on kuitenkin vaikea saada yksityiskohtaisia kuvia. Yksinkertaisten kuvioiden tekemisessä kartongin käyttäminen vie selvästi vähemmän aikaa kuin piirtäminen. Kartongin kappaleet voi myöhemmin liimata vaikka kalvon päälle.

Mustetuloste on siinä mielessä hyvä, että koneella saa piirrettyä kuvan helposti täysin symmetrisesti. Tällöin kannattaa vahvistaa mustetta tussaamalla vielä siihen päälle että kuva on varmasti peittävä. Joskus kuitenkin mustetulosteella valottaessa käy niin, ettei kuva meinaa kunnolla aueta valotuksen jälkeen. Näin käy usein todella pienten yksityiskohtien kanssa. Tätä voi kuitenkin myöhemmin avittaa valotuksen jälkeen mäntysuovan kanssa hempeästi hankaamalla.

Omasta mielestäni paras keino yksityiskohtaisten kuvien tekoon on tehdä se käsin läpinäkyvälle kalvolle. Itse teen yleensä ensimmäisen kunnon luonnoksen paperille, jonka päälle teippaan kalvon. Sitten tussaan pigmenttitussilla auki jäävän kuvan kummallekin puolelle kalvoa. Kuvan valon läpäisemättömyyden voi tarkistaa nostamalla kalvon ikkunaa vasten (päivällä...). Näin on helppo nähdä, jääkö kuvaan haaleampia aukkoja. Jos sattuu valopöydän omaamaan, niin ehdottomasti kannattaa sitä vasten kuva tussata.



2. Seulan pesu


Kun kuvio on valmis painettavaksi, on aika valmistella seula. Ensimmäiseksi seula on puhdistettava. Tähän soveltuu hyvin mäntysuopa (ja miksei fairykin). Pääasia on, että aine, jolla puhdistat, on rasvaa poistava. Emo-tuotanto myy myös erikseen rasvanpoistoon tarkoitettua ainetta, mutta mäntysuopa ajaa saman asian ja on muistaakseni halvempaakin. Mäntysuopaa levitetään molemmille puolille seulaa esim. puhdistussienellä. Tärkeää olisi, että ei käytetä mitään karheaa seulakangasta vasten. Tällä estät kankaan kuitujen hajoamisen, jolloin seula kestää pidempään. Tiskiharja on siis suuri ei! Nyt kun on mohlät levitetty ja seula vaahtoutunut, huuhdellaan seula puhtaaksi ja laitetaan kuivumaan. Seulakankaaseen ei saa käsin enää koskea, ettei rasva ja lika leviä puhdistettuun seulaan.

On tärkeää odottaa, että seula on täysin kuiva. Seuraava vaihe muutenkin tarvitsee valmistelua ja sitä ennen on hyvä keksiä seulalle ns. "pimiö". Vessa käy mainiosti tähän hommaan. Tärkeää olisi, että seuraavan vaiheen jälkeen seula saa kuivua rauhassa muutaman tunnin ilman valolle altistumista.

3. Valotusemulsion levitys


Kun seula on kuivunut, tarvitset seuraavia välineitä; valotusemulsio, seula, lusikka ja kalvostuskouru (tai raakkeli). Valotusemulsion levitys on tehtävä pimeässä, sillä valottamaton emulsio ei saa olla valon kanssa tekemisissä. Suosittelen myös lämpimästi joko levittämään suojapaperia lattioille tai tekemään tämän vessassa, sillä pimeässä siisteinkin tyyppi sotkee. Tätä hommaa tehdessä kannattaa myös laittaa huonot vaatteet päälle, sillä kuivunut emulsio ei oikein meinaa vaatteista irrota edes pesussa.

Hienot grafiikat on hienoja!!! ;DD


Ihan täysin pimeässä ei tarvitse töitä tehdä, itse esimerkiksi tykkään laittaa suihkutilan kauimmaiseen seinään taskulampun päälle siten, että valon päällä on ohut kangas. Hieman valoa pääsee läpi, mutta ei niin paljoa että tarvitsisi pelätä emulsion valottumista. Myös esimerkiksi oven jättäminen pienelle raolle on ok juuri sen verran, että itse hämärässä hieman näkee missä on mikäkin purnukka.

Nyt olisi hyvä, jos saisit jonkun toisen ihmisen pitämään seulaa kun itse levität emulsiota, asiat helpottuvat näin kovasti. Ensin valotusemulsiota laitetaan tuhdisti kalvostuskouruun. Ylimääräiset voi aina laittaa takaisin emulsiopurkkiin odottamaan seuraavaa kertaa.



Seulaa pidetään levitysvaiheessa siten, että se on ylhäältä hieman itseesi/levittäjään päin kallellaan. Kouru asetetaan alhaalle, valotusemulsion annetaan valua kourun keskeltä seulan pintaan. Tämän jälkeen kourua vedetään seulaa pitkin suoralla vedolla ylös asti. Kun sinulla on joku auttamassa tässä vaiheessa, voit käyttää kumpaakin kättä jolloin lopputuksesta tulee tasaisempi. Emulsiota ei saisi tulla paksua pintaa, sillä sen valotus on hankalaa. Tämä estetään sillä, että painetaan kourua todella napakasti seulaa vasten kun emulsiota levitetään. Mikäli huomaat, että seulaan jäi reikä, voit toistaa toimenpiteen. Tärkeää olisi, että seula saataisiin tehtyä yhdellä, tai muutamalla vedolla ilman pysähdyksiä keskellä, sillä tästä saattaa tulla ei-haluttuja epätasaisuuksia.



Kalvostuskourulla tehtäessä on emulsiota levitettävä kummallekin puolelle kangasta. Jos levität emulsiota raakelilla, voi olla, että yksi puoli riittää mainiosti. Raakelilla levittäessä seulan pintaan tulee väkisinkin hieman paksumpi kerros. Emulsiota on tärkeää levittää ainakin ns. "nurjalle" puolelle, eli sille puolelle, mikä tulee kangasta vasten.

Suosittelen ensimmäisellä kerralla raakelillakin tehdessä laittamaan emulsiota kuitenkin kummallekin puolelle seulaa. Sitten oman harkinnan jälkeen voi sisemmän puolen jättää pois.

Mikäli huomaat seulan kuivuttua, että siinä on reikä, siihen voi vielä laittaa uuden ohuen kerroksen ja antaa kuivua. Jos kuviosi on pieni ja mahtuu hyvin seulalle reiästä huolimatta,  voi pienen reiän teipata kiinni esim. maalarinteipillä tai levittämällä emulsiota pensselillä reiän päälle. Suosittelen reiän peittämistä emulsiolla siinä vaiheessa, jos kuviota tulee pukuusi useamman kerran. Teippi voi nimittäin ruveta irtoilemaan muutaman painokerran jälkeen.

Emulsion levityksen jälkeen seula kuivataan aina vaakatasossa kangaspuoli ylöspäin, ettei seulanpintaan synny valumajälkiä. Muista pitää valot kiinni kuivumisenkin ajan!

....yksinäinen seula.

Mikäli siirrät seulan "pimiöön" kuivumaan, kannattaa pistää reitin varrelta valot pois. Seula ei sekunnissa valotu, mutta kiirettä on pidettävä! Seulan täytyy antaa kuivua kunnolla, valottaa et voi märälle seulalle. Lopuksi kouruun jääneet emulsiot voi siirtää takaisin purkkiin.




4. Valotus


Seuraavassa vaiheessa seula altistetaan UV-säteilylle siten, että kuvio on asetettu seulan päälle. Kun valotuksen jälkeen peset seulan, kuvion alla ollut emulsio lähtee irti.

Tässä vaiheessa tarvitset seulan (joka vielä on pimiössäsi), kuvion ja valotusmenetelmän. Kuvio asetetaan seulan nurjalle puolelle, eli sille, joka tulee kangasta vasten. Kuvio asetetaan siten, että se on seulan nurjalla puolella väärä puoli ylöspäin. Kun valmiiseen seulaan levitetään kangasmaalia sisemmälle puolelle, on kuvio tällöin oikein päin. Kuvion voi laittaa kiinni esimerkiksi läpinäkyvällä teipillä, mutta jos sattuu omistamaan kirkkaan lasilevyn, joka on vähintään seulan kokoinen voi sen laittaa kuvion päälle pitämään kuvion tasaisena. Pääasia on, että kuvio pysyy valotuksen ajan paikallaan.

Mikäli haluamastasi printistä tulee jatkuva, on ensiarvoisen tärkeää, että asettelet kuvion seulalle symmetrisesti reunoihin nähden. Näin sinun on helpompi laskea kuvion etäisyyksiä sitten kankaalle printattaessa.

Nyt kun kuvio on paikallaan on aika valottaa seula. Tässä on kolme eri käytäntöä, joista yritän kaikista selittää mahdollisimman paljon tietämykseni mukaan. Vasta valotuksessa seula saa altistua valolle!

Valotuslampulla valottaminen

Valotuslampulla olen itse valottanut serigrafia-töitä eniten. Mikäli tällaista printtausta alkaa harrastamaan enemmänkin, suosittelen tämän hankkimista. Seula asetetaan telineen keskelle noin 20cm päähän valosta. Tämän jälkeen räppästään valokatkaisijasta lamppu päälle ja otetaan aikaa. Valotusaika lampulla on 8 minuuttia.


Valotuslaitteella valottaminen

Valotuslaitteesta minulla ei ole kuvaa, mutta se on suuri, muutaman metrin leveä laite, jonka sisään seula laitetaan. Tällaista laitetta käyttäessä tutkikaa ohjeita, sillä en itse niitä ulkoa muista. Valotuslaitteen valotusaika on lyhyempi kuin lampulla tehtäessä, noin 4 minuuttia.

Auringonvalolla  valottaminen

Auringolla valottaminen on alussa usein hieman arpapeliä, kun valotusaika riippuu täysin sääolosuhteista. Täysin porottavan auringon alla seula voi valottua kymmenessä minuutissa, kun taas auringon laskiessa puolivarjossa valotuksessa saattaa mennä yli tuntikin. Auringonvalolla valottamisessa olisi tärkeää omistaa painepesuri, jos seula sattuu ylivalottumaan.

Olemme itse valottaneet auringolla seulan kolmesti. Ensimmäisen valotimme ilta-auringossa siten, että aurinko ei paistanut suoraan seulaan. Seula oli ulkona kesällä puolentoista tunnin ajan, ja kuvio lähti pesussa vaivattomasti auki.

Toisen kerran kohdalla ylivalotimme seulan, kun pidimme sitä liian kauan suorassa auringonvalossa. Tällöin valotusaika oli 30 min. Kuvio lähti auki pienen vaivannäön jälkeen, mutta printtauksen jälkeen täysin puhtaaksi seula lähti vain painepesurin avulla.

Viimeisemmällä kerralla puolitimme valotusajan, ja pidimme seulaa auringonvalossa alle 15 minuuttia. Tällä kertaa seula myös lähti näppärästi auki.



5. Kuvion aukipeseminen


Nyt kun kuvio on valottunut, täytyy seula saada veden alle nopeasti. Kalvot otetaan irti ja sen jälkeen vedellä suihkutetaan seulaa kummaltakin puolelta. Kuva alkaa lohkeilemaan niiltä kohdin, missä kuvio on ollut. Suihkuttaa saa ihan täydellä voimalla, mutta painepesuri on tähän hommaan liian voimakas. Itse olen saanut kaikki seulat  auki viimeistään pidesuihkun avulla. Avittaa voi myös pesusienen kanssa. Tässä kohtaa kannattaa olla kärsivällinen, sillä seulan aukeamisessa voi vierähtää tovi. Itse olen erästä vähän ylivalottunutta seulaa pessyt tunnin auki. Normaalistivalottunut seula pitäisi aueta noin kymmenessä minuutissa.

Valottamatta jääneet kohdat tulevat ensin esiin haaleampina

Joskus etenkin pieniä yksityiskohtia on vaikea saada auki, tällöin kannattaa ottaa pesusieneen hitunen mäntysuopaa ja hinkata sitä yksityiskohtiin. Jos tämäkään ei tepsi, voi valotusemulsion poistoainetta pistää ihan pienen tipan pesusienelle ja hyvin varovasti hieroa kiinni jäänneisiin kohtiin. Tässä kohtaa pitää olla hyvin kärsivällinen, sillä äkkiä hankaa liian kovaa ja vahingossa seulasta lähtee emulsiota enemmän kuin piti. 

Auringonvalolla valottamisessa näkee kuvion aukipesemisvaiheessa sen, jos seula ollut liian vähän tai liian kauan valossa. Mikäli seula on alivalottunut, emulsio lähtee myös muualta kuin kuviosta ympäri seulaa. Ylivalottunutta seulaa on vaikea saada auki myös kuvio-kohdista. Kannattaa aina pitää muistiinpanoja ylhäällä siitä, millainen sää oli kun valotit ja kuinka kauan altistit sitä säteilylle ulkona. Näin muutaman kerran jälkeen sinulle tulee parempi käsitys sääolosuhteista. 

Nyt kun emulsio on lähtenyt kuvion mukaisesti, annetaan seulan kuivua ennen printtaamisen aloittamista. Selitän seuraavassa, eli viimeisessä osassa, miten seulalla printataan ja mitä olisi tässä tekniikassa hyvä tietää erilaisista kangasmaaleista. Lisäksi käsittelen myös seulan puhtaaksi pesemistä emulsiosta.

-E(&D)

Sunday, April 20, 2014

Silkkipaino osa 1/3

No niin, ensimmäinen postaus sitten tällä kotoisalla suomenkielellä. Syy tähän on yksinkertaisesti se, että tämän kerran aiheen termit on niin suurta kysymysmerkkiä englanniksi, että hyvä kun ymmärsin itsekään mitä kirjoitin kun tätä siten yritin sepittää.

Eli se kauan odotettu(?) serigrafia (valotustekniikalla) postaus olisi nyt luvassa. Lupaan selittää pitkään ja hartaasti, tämän aiheen kartoittamiseen kun ei menekään ihan pientä hetkeä. Aihe onkin jaettu kolmeen eri postaukseen, ensimmäisenä kerron mitä tekniikalla oikein tarkoitetaan ja mitä kaikkea pitää ottaa huomioon välineitä ostaessa.

Mikäli kysyttävää jäi tai joku kohta muuten vaan oli epäselvästi, niin ehdottomasti kommenttia alhaalle, vastaan mikäli osaan. Joillekin on varmasti joitakin kohtia saatettu opettaa eritavalla, mutta itse olen todennut nämä hyviksi ja toimiviksi. Kannattaa ottaa huomioon kuitenkin eri merkkien ja laitteiden toimintaerot, joita tässä jonkun verran pyrin avartamaan myös. Pakkauoshjeita on syytä tämän tuton lisäksi tutkia huolella.

Mitä tämä ihmeen serigrafia sitten on ja mihin sitä käytetään? Serigrafia, muita nimiä mm. silkkipaino ja seripaino, on painomenetelmä, jolla kehykseen pingoitetun seulakankaan läpi väri painetaan painopinnalle. Tekniikkaa voi käyttää muun muassa kankaalle, kuten tässä esimerkissä nyt teemme. Taidegraafikot käyttävät tätä tekniikkaa lisäksi esimerkiksi paperiin, puuhun, metalliin, jne jne, melkein kaikkeen vaan mihin maali voi tarttua.



Moni varmaan pohtii miksi ihmeessä tätä nyt rupeaisi tekemään kun tavallisella sapluunatupsuttelullakin selviää. Seripaino on siitä erinomainen, että painojälki (muutaman ensimmäisen harjoittelukerran jälkeen) on tasaista ja harvemmin leviää, kuten sapluunatekniikka tuppaa tekemään. Kun sinulla on seula valmiina, printtaukseen ei mene kauaa. Lisäksi tekniikkaa on törkeän kiva käyttää ja saa huomattavasti yksityiskohtaisempia kuvia (esimerkiksi rasterikuvat onnistuu)!

Tarvikkeet ja mitä niillä tehdään

1. Seula
2. Raakeli 
3. Valotusemulsio
4. Kalvostuskouru
5. UV-lamppu
6. Kuvio
7. Valotusemulsion poistoaine

Seula

Eri kokoisia seuloja viime WCS-projektista.

Seula on kehykseen pingoitettu painokehä, jonka läpi maali painetaan. Sitä ostettaessa on muutama juttu hyvä muistaa. Koko kannattaa valita painettavan kuvion mukaan siten, että kun kuvio on asetettu seulalle, ympäriinsä sitä jää vielä kauttaaltaan ainakin sentin vara. Tämä helpottaa etenkin silloin kun raakelin vetosuuntaa vaihtaa ja maalin saa hyvin kerättyä seulan reunoilta.

Seulan tiheys valitaan kuvion yksityiskohtaisuuden ja maalin mukaan. Itse olemme todenneet perushyväksi tiheydeksi 42s/cm kankaaseen painettaessa. Sillä saa hyvin yksityiskohtaisia kuvia, mutta se kuitenkin läpäisee helmiäis- ja peittovärit, eli sellaiset metallinhohtoiset ja tummalle kankaalle sopivat värit.

 Halvimmalla tietenkin pääsee, jos seulan tekee itse. Se on helppo valmistaa ostamalla esimerkiksi taulupohjan, irroittamalla kankaan siitä ja käyttämällä sen kehikkoa. Eurokankaasta pitäisi saada silkkipainoon soveltuvaa valoverho-polyesterikangasta, joka pingotetaan sitten kehikkoon niittipyssyllä. Kannattaa muistaa pingoituksessa se, että ilman oikeita pingotukseen soveltuvia työvälineitä on vaikea saada seulakangasta niin tiukaksi, että painojälki pysyy hyvänä. Valoverhokangas on hitusen luirumpaa kuin ostetun seulan kangas ja tekeekin näin pingotuksesta hieman vaikeampaa. Kun kangas on kiinnitetty kehikkoon, muista suojata seulakangas ilmastointiteipillä parin sentin levyisenä ympäri kehikon siten, että se taittuu kehikkoon saakka. Tämä estää maalin valumisen niittien välistä painettaessa. Ostetussa seulassa kehikon ympäri menee sininen silikonireuna, joka ajaa saman asian. Ajan myötä silikoni saattaa kuitenkin lähteä halkeilemaan ja sillon kannattaa ostettuunkin seulaan laittaa teipit reunoille.

Raakeli

Meidän kaunis, likainen ja paljon käytetty raakeli.


Raakeli on lasta, jolla vedetään maali seulan läpi kankaalle. Raakeli on tehty puusta tai metallista, ja sen teräpää on joko kumista tai silikonista valmistettu. Halvempi, joskaan ei yhtä hyvä, vaihtoehto on käyttää tavallista ikkunalastaa. Isoja kuvia tehdessä ikkunalasta on huono, sillä siinä ei saa painettaessa jaettua voimaa reunoille asti, joka johtaa siihen, että kuvion reunat voivat tulla epätasaisina. Eli suosittelen investoimaan ihan oikeaan raakeliin mikäli painettava kuvio on kauheasti kämmentä isompi. Sen koko tietenkin määriytyy seulan ja painettavan kuvion mukaan. Raakelin pitää olla niin pieni, että se mahtuu seulassa hyvin kulkemaan, mutta niin iso, että saat seulaan valotetun kuvion painettua kerralla.

Valotusemulsio

Ei viitsitty ottaa itse pulloa paketista pois sen valoherkkyysominaisuuksien vuoksi.


Valotusemulsio onkin tässä tekniikassa tärkeä juttu, ilman sitä ei tätä voi tehdä. Koostumukseltaan emulsio on hyvinkin erikeepperimäistä, ja vaikka emulsion värillä ei ole mitään väliä, sitä löytyy markkinoilta ainakin punaisena, sinisenä ja vihreänä. Valotusemulsio levitetään seulalle, ja kuivuttuaan sen päälle asetetaan valoaläpäisemätön kuvio. Sen jälkeen seula altistetaan uv-säteilylle, jolloin emulsio valottuu.

Kalvostuskouru


Kalvostuskourua tarvitset valotusemulsion levittämisessä seulalle. Olemme Dalinin kanssa käyttäneet pihiydessämme raakelia emulsion levityksessä, ja todenneet, että homma on aivan älyttömän sotkuista ilman kourua. Mutta toki ilman kouruakin onnistuu, emulsiota vaan saattaa hieman sottaisimmilla otuksilla ( kuten meillä) mennä hukkaan.

Valotuslamppu tai -laite

120 euron valotuslamppu... persaukiset cossaajat.


UV-lamppu kannattaa hankkia siinä vaiheessa, jos oikeasti meinaa tehdä tätä hommaa paljonkin. Lamput nimittäin maksavat sievoisia summia. Myös auringossa valotus onnistuu näppärästi, jos vaan hieman jaksaa kikkailla ja testailla. Lisäksi aurinkovaloituksessa ehdottoman tärkeää olisi omistaa painepesuri mikäli emulsio päättää jymähtää totaalisesti seulaan kiinni. Kerron näistä lisää toisessa postauksessa kun käyn työvaiheita läpi.

Kuvio

Kalvotekniikalla tehtyjä kuvioita.


Kuviolla tarkoitetaan sitä kuvaa, jonka haluat seulalla tehdä. Tärkeintä on muistaa, että ne kohdat, jotka printissäsi haluat painattaa on oltava valoa läpäisemättömiä kuviossasi. Kuvion voi tehdä esim mustasta kartongista leikkaamalla, se voi olla tavalliselle riisipaperille tulostettu mustesuihkutuloste, tai sen voi itse piirtää läpinäkyvälle kalvopaperille esimerkiksi pigmenttitusseilla.

Valotusemulsion poistoaine



Lopuksi printtauksen jälkeen tarvitset valotusemulsion poistoainetta saadaksesi seulan puhtaaksi. Kahta erilaista valotusemulsion poistoainetta löytyy sekä Emo-tuotannolta että Seriväriltä. Itse olemme todenneet Serivärin vihreän hyytelömäisen poistoaineen mukavammaksi, sillä siinä näkee missä ainetta on. Emo-tuotannon poistoaine on nestemäistä ja läpinäkyvää. Kummatkin näistä toimivat kuitenkin yhtä hyvin.

Tässä nämä tärkeimmät tarvikkeet. Lisäksi tietenkin tarvitset perustarvikkeita kuten mäntysuopaa rasvanpoistoon, kangasmaalia printtaamiseen ja suihkua seulan puhdistusta varten. Kerron lisää näistä työvaiheissa, joita käsittellään seuraavaksi.

Hyödyllisiä sivustoja silkkipainovälineiden hankkimiseen;
Seriväri Oy
EMO-Tuotanto Oy
Hobby Point Oy

-E


Saturday, April 5, 2014

PARSAKAALI

THIS IS SPARTA!!!

We are bursting with enthusiasm because of our  next summers great plans! So much to do, so little time, but with our dear motto in mind, as written above, we are going to make it! Sometimes making a cosplay is like going to a war with all these intense preparations and practicing new techniques to kill the enemy (to get your shit done)!

 Because we live in different cities, we use this awesome invention called Dropbox to exchange our war plans (cosplay ideas) back and forth. At this moment, there's almost 80 different costumes we have in mind to do.  Well, at least the characters won't run out. The difficulty is to choose one though...

Usually while choosing the characters, we try to look ones from the same series. It's no fun to cosplay alone (at least in our opinion)! Another thing we like to think is what challenge will this and that cosplay bring. Can we learn something new? Do we have time to do this and that as well as it should be done? The personality, the look of the character and our own body structure is always on our mind when choosing a new cosplay project.

We are interested to know more about your character selections; Are we the only ones with these huge folders of different characters to cosplay? How do you choose your next cosplay?

---

For upcoming Cosvision we are planning to make Hôzuki no Reitetsu cosplays. Dalin will make Okô and Ennah will make Koban.

Koban
Okô





















We have already collected all the materials and the next phase is to start the project. Dalin will have to dye her main fabric from white to this kind of lilac gradient from light to darker color. The yellow-green lines are going to be made with patchwork technique. As for the snakes, she's not that sure yet how they will turn out. We bought puff paint for textiles fro HobbyPoint. That is going to be used for the snakes scales to get the more 3D effect to make them look more natural. As for the wig, it's already dumped in the fabric softener to get the shininess away.

Ennah has already started the pants for Koban. She started making the patterns and has already cut the fabric. Ennah is also going to use the silk screen printing technique for the octopus print. The tutorial for that will be posted later (only in finnish though >:). The biggest part is going to be the head and luckily Dalin has made one before, so she will help as well. The collar is going to be a separate part from the top. Also, if we can find one, we will make the disposable camera as well, so Ennah can take some pictures as Koban. Our Cosvision blogpost will be from Kobans point of view, as he is a reporter.

We'll be seeing you at Cosvision! Come say hello, till then...



Ps. You have no idea how many times we have yelled this while in cosplay crisis! ;D

D&E